Suomen autonomian ajan aate- ja tieteenhistoria

ti 12.3. klo 14-16 HU206to 14.3. klo 14-16 HU206ti 19.3. klo 14-16 HU206to 21.3. klo 14-16 HU206ti 26.3. klo 14-16 HU206to 4.4. klo 14-16 HU206ti 9.4. klo 14-16 HU206

to 11.4. klo 14-16 HU206ti 16.4. klo 14-16 HU206to 18.4. klo 14-16 HU206ti 23.4. klo 14-16 HU206

tentti: ti 7.5. klo 14-16 HU206

luentorunko

12.3. tapahtumahistoriallinen katsaus autonomian aikaan

14.3. yliopistolaitos autonomian aikana

19.3. 1800-luvun alun johtavat aatteet: uushumanismi ja romantiikka

21.3. fennomania

26.3. liberalismi / svekomania

4.4. historiankirjoitus autonomian aikana

9.4. kansanrunouden tutkimus

11.4. suomen kielen tutkimus ja kehittäminen

16.4. teologia

18.4. kansanliikkeiden synty

23.4. poliittinen aktivoituminen 1900-luvun alussa

oheislukemisto

• Karl-Erik Michelsen: Viides sääty, s. 75-207

• Anto Leikola: Naurun biologiaa, s. 161-200

• Zachris Topelius: Onko Suomen kansalla historiaa?

Muuta lukemista

• Matti Klinge: Helsingin yliopisto 1640-1990, 2. osa.

• Suomen tieteenhistoria 1

• Suomen kulttuurihistoria 3 (2003)

Suomen valloitus

• venäläiset aloittivat hyökkäyksen helmikuussa 1808• venäläiset valloittivat Turun 22.3.1808 • 18.2.1808 Venäjän keisarin julistus; kohdistettu

säätyläisiin• Suomen viranomaiset nopeasti yhteistyöhön; ei luotettu

Ruotsin haluun eikä kykyyn puolustaa Suomea• aatelisto myös myötämielinen; paljon yhteistä Venäjän

aateliston kanssa• papisto Jacob Tengströmin johdolla myöntyväinen• Turun akatemia alistui tilanteeseen

Porvoon valtiopäivät

• maaliskuussa 1809 säädyt koolle Porvooseen• Suomessa voimassa Ruotsin vallan aikaiset

säädökset– vuoden 1772 hallitusmuoto– yhdistys- ja vakuuskirja (1789)

• Suomea koskevat asiat esiteltävä suoraan keisarille venäläisen virkamiesten ohi

• kiista valtiopäivien todellisesta luonteesta:– Porvoossa luotiin perusta Suomen valtiolliselle

olemassaololle– valtiopäivät pelkkä juhlallinen seremonia; siellä tehdyt

lupaukset eivät sitoneet myöhempiä hallitsijoita

Yhteiskunnalliset olot autonomian alussa

• Pyhä allianssi (1815): Venäjä, Itävalta, Preussi– taattiin Napoleonin edeltänyt poliittinen

tilanne Euroopassa– yhteiskuntarauhan säilyttäminen

• 1812 Venäjän ja Ruotsin välille rauha– Ruotsi tunnusti Suomen kuuluvan Venäjälle

• Suomen hallinto hoidettiin virkamiesvoimin– keisarin asetukset– virkamiehet suurelta osin alempaa aatelia

• venäläiset halusivat ehkäistä kumouksellisen toiminnan– ulkomaisten lehtien sensuuri ja ulkomaanmatkojen rajoitukset– elinkeinoelämän tukeminen rahastojen avulla

Nikolai I:n Suomen politiikka

• Nikolai I (1825-1855)• dekabristikapina 1825• Puolan valtiopäivät koolle 1830

→ Nikolai I viralta Puolan kuninkaana→ Nikolai I ei ollut halukas kokeilemaan samaa muualla

• Nikolain aika rauhan ja tasaisen taloudellisen kehityksen aikaa

• Suomesta muodostui oma taloudellinen alue• 1840 Ruotsin valuutta pois käytöstä, oma raha 1860• tekstiiliteollisuus nousuun 1840-luvulla

– 1841 puuvillan tuontia helpotettiin

Liikenneyhteyksien kehitys

• 1844 ryhdyttiin rakentamaan Saimaan kanavaa; valmistui vuonna 1856– yhdisti järvi-Suomen Venäjän markkinoille ja ulkomaille– ulkomaankaupan painopiste siirtyi Pohjanlahden rannikolta

Viipuriin– yhteydet Ruotsiin vähenivät

• rautatie: Helsinki–Hämeenlinna 31.1.1862– yhteydet sisä-Suomesta etelärannikolle– hyödynsi suomalaisuutta ja lisäsi säätykiertoa

• höyrylaivaliikenne– 1840-luvun alussa matkustajaliikenne Pietari-Helsinki-Turku– tavaraliikenteessä purjelaivat säilyttivät asemansa 1800-luvun

lopulle→ Suomi tipahti kehityksestä

Yhteiskunnallinen kriisi 1840-luvulla

• tilanne Keski-Euroopassa levoton– 1846 Ranskassa vallankumousyritys– 1846 Puolassa kapina

• Suomessa lakkautettiin pari lehteä ja kiellettiin jäsenyys salaseuroissa

• 1848 Euroopan ”hullu vuosi”– vallankumous ´Pariisissa– vallankumousaalto vyöryi yli Euroopan, mm. Wienissä ja Berliinissä

• 6.4.1848 Upsalassa skandinaavinen juhla– kritisoitiin Venäjän konservatismia→ Helsingin yliopiston opettajilta ja opiskelijoilta kiellettiin ulkomaanmatkat

• Floran-päivän juhlat Helsingissä 13.5.1848– osoitti suomalaisten uskollisuutta Venäjälle

Krimin sota 1853-1856

• ensimmäinen suursota Wienin kongresin jälkeen• Venäjä vastaan Ranska, Englanti, Turkki ja Sardinia• kyse Turkin salmien hallinnasta; näkyvänä syynä

Venäjän halu suojella Turkin alueen kreikkalaiskatolilaisia

• sodan painopiste Mustallamerellä; Sevastopolin piiritys• englantilainen laivasto Itämerellä

– Bomarsundin linnoituksen valtaus– Viaporin pommitus elokuussa 1855– Pohjanlahden satamien vahingoittaminen– taloudelliset tappiot huomattavat– Suomen kauppalaivaston menetykset 60%

Aleksanteri II:n uudistuspolitiikka

• Aleksanteri II (1855-1881)• Krimin sodan jälkeinen aika uudistusten

aikaa koko valtakunnassa– maaorjuus lakkautettiin 1861– Venäjä halusi lähentyä Ranskaa ja tämä

edellytti olojen liberalisointia– 1863 Puolan kapina → loppu uudistuksille– slavofiilia nousuun

• 1857 Suomen asian komitea uudelleen toimintaan• valtiopäivät koolle keväällä 1863 säätypohjalla

– aluksi joka viides vuosi, 1880-luvulta lähtien joka kolmas vuosi

Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella

• 1867-1868 nälkävuodet– 8 % väestöstä kuoli– kuolleisuus keskittyi Hämeeseen ja Pohjois-Savoon– osoitti maanviljelyvaltaisen talouden haavoittuvuuden

• muuttoliike– elinkeinovapaus 1879– naiset enemmistönä: kaupunkeihin palveluammatteihin ja

teollisuuteen– kaupungistuminen 1860-luvulta lähtien– työväestön ja uuden keskiluokan voimakas kasvu

• muuttoliikkeen suunnat– Kaakkois-Suomesta Viipuriin ja Pietariin– Keski-Suomesta Helsinkiin ja muualle etelärannikolle– Pohjanmaalta Amerikkaan

Taloudellinen kehitys 1800-luvun jälkipuolella

• merkantilistisesta talouspolitiikasta luovuttiin• 1857 höyrysahojen perustaminen vapaaksi• 1861 Englannin suojatullit sahatavaralle pois• Länsi-Euroopan voimakas teollistuminen lisäsi puutavaran kysyntää• 1850-luvulla kehitettiin puuhiokkeen valistusmenetelmä, puu lumpun

tilalle paperin raaka-aineena• 1870-luvulla selluloosan valmistusmenetelmä• 1860-luvulla ensimmäiset puuhiomot Suomeen• 1880 ensimmäinen selluloosatehdas Valkeakoskelle• varhainen paperin vienti kokonaan Venäjälle• myös muuta teollisuutta: tekstiili, rauta, laivanrakennus, keramiikka,

nahka

I sortokausi• Venäjällä nationalismi voimistui koko ajan: slavofiilia, panslavismi

– Suomen erityisasema herätti närkästystä– pyrkimyksiä Suomen venäläistämiseen

• Nikolai II valtaistuimelle 1894→ panslavismin vaikutus voimistui– Nikolai Bobrikov Suomen kenraalikuvernööriksi

• helmikuun manifesti 1899– valtakunnallisia asioita koskeva päätöksenteko valtakunnallisiin

elimiin– Bobrikovin voimakkaat venäläistämistoimet– asevelvollisuuslaki 1901– herätti voimakkaan reaktion Suomessa– myöntyväisyyssuunta ja perustuslaillinen suunta – suuri adressi 1902– kutsuntalakko → asevelvollisuuslaki peruttiin suomalaisten osalta– 1904 Eugen Schauman ampui Bobrikovin

Venäjän-Japanin sota ja suurlakko

• Venäjän-Japanin sota 1904-1905– Venäjä kärsi murskatappion– Verisunnuntai: tammikuussa 1905 työläisten

mielenosoitus Pietarissa Talvipalatsin edessä; 200-2000 ihmistä kuoli

• suurlakko→ olot vapautuivat– Suomessa opiskelijoiden ja työväen kaarteja– Viaporin kapina

• eduskuntauudistus 1906– yksikamarinen eduskunta– yleinen ja yhtäläinen äänioikeus 24 vuotta täyttäneille

II sortokausi

• 1909 Frans Albert Seyn kenraali-

kuvernööriksi• 1910 laki yleisvaltakunnallisesta

lainsäädännöstä• 1912 yhdenvertaisuuslaki• herätti vastustusta; useat virkamiehet eivät

toteuttaneet lakia → karkotuksia Siperiaan

Turun Akatemian organisaatio

kansleri

hallitsija

varakansleri rehtori

pieni konsistori

konsistori

teologinentdk

oikeus-tieteellinen

tdk

lääke-tieteellinen

tdk

filosofinentdk

Turun akatemian professorit• Teologinen tiedekunta

– I teologian professori– II teologian professori– III teologian professori

• Lääketieteellinen tiedekunta– lääketieteen professori– anatomian, kirurgian ja eläinlääketieteen professori (1778)

• Oikeustieteellinen tiedekunta– oikeustieteen professori

• Filosofinen tiedekunta– moraalifilosofian, valtio-opin ja historian professori– kaunopuheisuuden professori– logiikan ja runouden professori– fysiikan ja kasviopin professori– matematiikan professori– pyhien kielten professori– runouden professori (1655-1747)– talousopin professori (1747)– kemian professori 1755

Humboldtilainen yliopistoihanne

• Wilhelm von Humboldt (1767-1835)• Humboldtin ajatukset otettiin käyttöön

Berliinin yliopistossa 1810• keskeiset periaatteet:

– tutkimuksen, opetuksen ja opiskelun

tulee olla vapaita, autonomisia– tutkimus, opetus ja opiskelu kuuluvat

erottamattomasti yhteen– sivistyksellinen koulutus on ensisijaista suhteessa

ammatilliseen koulutukseen

Uudet yliopistoaatteet

• uuden tiedon tuottaminen keskeistä; tieteellinen toiminta osaksi opetusta

• yliopisto osaksi kouluhierarkiaa: ylioppilastutkinto (das Abiturium)

• korostettiin asioiden suuria yhteyksiä, filosofiaa sekä intellektuaalista ja moraalista viisaus

• tuomittiin hajanaiset pikkutiedot ja mekanistinen maailmanjärjestys

• nämä ajatukset tulivat Venäjän kautta Suomeen; uudistukset otettiin käyttöön vähitellen

Muutokset yliopistossa 1810-luvun alussa

• 6 professuuria– 1 teologiseen– 1 oikeustieteelliseen– 1 lääketieteelliseen– historian ja moraalifilosofian oppituoli jaettiin– pyhien kielten oppituoli Kreikan ja itämaisen kulttuuri

professuureiksi– oppihistorian professuuri

• 9 uutta apulaista• määrärahoihin lisäystä: palkankorotukset ja lisää

stipendejä• yliopiston talous osaksi valtionbudjettia

Yliopisto Helsinkiin

• Helsingistä pääkaupunki 1812; senaatti Helsinkiin 1819

• strateginen syy: yliopisto kauemmaksi Ruotsista• virkamieskoulutuksessa yhteys virastoihin

tärkeää • yliopiston siirto perustui ajatukseen, että

yliopisto tuli olla pääkaupungissa• Turun palo 4.-5.9.1827• vauriot akatemian rakennuksissa kohtuulliset:

kirjasto tuhoutui• yliopiston siirto kivutonta: porkkanana raha

Uusi aktiivisuus

• Suomen autonomia aktivoi opiskelijoita

• 1815 perustettiin Selma-förbundet Aura, jonka lehti Aura Mnemosyne

• kirjallisia vaikutteita romantiikasta

• 1817 ensimmäiset mielenosoitukset nopeuttivat uusien sääntöjen laadintaa

Vuoden 1828 statuutit I• yliopiston hallinnon uudelleen järjestäminen

– Venäjän kruununperillinen kansleriksi– sijaiskansleriksi keskushallinnon virkamies kiinteä yhteys kirkkoon katkesi

• opiskelijoiden valvontaa tiukennettiin– erityinen opinto- ja kurikomissio

• uudet professuurit kirjattiin statuutteihin, nyt oppituoleja yhteensä 21; samalla oppituolien aloja tarkennettiin:– teologia: dogmatiikka, eksegetiikka, kirkkohistoria, teologinen moraali– oikeustiede: roomalaisen ja Venäjän lainoppi, Suomen lainoppi, valtio-

ja kansainoikeus ja kansallistalous • lisäksi venäjän kielen ylimääräinen professuuri• uusien virkojen haltijoille rahapalkka

Vuoden 1828 statuutit II• tieteiden eriytyminen

– 1817 keisarillinen asetus oikeuslaitokseen ja muihin siviilihallinnon virkoihin valmistavista tutkinnoista

• maanmittaritutkinto

• oikeustutkinto: senaatin oikeusosaston ja oikeuslaitoksen virkoihin

• kameraalitutkinto: senaatin talousosaston ja sen alaisten laitosten virkoihin sekä verohallinnon virkoihin

• vuoritutkinto: vuorihallinnon virkoihin

• korkeampi tutkinto: valtiosihteeriviraston virkoihin Pietarissa. Antoi lisäksi saman pätevyyden kuin oikeus- ja kameraalitutkinto

– 1800-luvun kuluessa eriytettiin myös lääketieteellinen koulutus, pappiskoulutus, opettajainvalmistus, farmasiaopetus sekä maa- ja metsätieteellinen opetus

– kaikille yhteinen filosofisen tiedekunnan opetus poistui

Vuoden 1828 statuutit III

• tohtorin arvo myös filosofiseen tiedekuntaan ja tohtorista oppiarvo

• väitökset tutkimukselliselle pohjalle• luentokieliksi ruotsi ja venäjä• yliopistoon kirjoittautumisehtoja tarkennettiin

Opiskelijaradikalismi

• 1840-luvun alusta opiskelijaliikehdintää ympäri Eurooppaa– kirjoituksissa kritisoitiin kansallisten vähemmistöjen sortoa

– skandinavismi

• 1848 Floran päivän juhla– tarkoitus kanavoida vallankumouksellinen innostus nationalismiksi

– Pacius & Runeberg: Maamme laulu

– Fredrik Cygnaeus: ylistyspuhe isänmaalle ja kansleri-

suurruhtinaalle

– jälkikäteen propagandaselostuksia tilaisuudesta

• opiskelijoiden mielenilmaukset kuitenkin jatkuivat

Vuoden 1852 statuutit

• konsistorin jäsenmäärää rajoitettiin

• osakunnat lakkautettiin

• opiskelijoille univormupakko

• lukion todistus pakolliseksi

• ylioppilastutkinto Helsingissä,

pääsykoe yliopistoon

Yliopistoon pääsy

• Turun Akatemiassa filosofisen tiedekunnan dekaani tenttasi pyrkijän koulutiedot

• 1828 erityinen valiokunta– koulutodituksella hakeva: kaikki kouluaineet

– yksityisoppilas: uskonto ja kirkkohistoria, logiikka ja moraali, aritmetiikka ja geometria, historia ja maantiede, latina tai jokin uusi kieli

• 1830-luvulla vaatimuksia kiristettiin ylioppilastehtaat

• 1852 ylioppilastutkinto Helsingissä, pääsykoe yliopistoon– äidinkielen kirjallinen koe ja käännös ruotsista tai äidinkielestä

– suullinen koe muissa aineissa

• erilliset sisäänpääsykokeet 1930-luvulta lähtien

Naiset yliopistoon

• 1870 kauppaneuvos Tschetschulin anoi tyttärelleen lupaa ylioppilastutkintoon

• 1873 Emma Åström sai saman luvan; 1882 maisteriksi

• vapautus sukupuolesta

• 1901 naisille vapaa opiskeluoikeus

• 1927 Alma Söderhjelm Åbo Akademin professoriksi

Emma Åström

Maria Tschetschulin

Uushumanismi I

• Herculaneum 1713, kaivaukset 1737• Johann Winckelmann: kaivaukset

Roomassa– antiikki konkreettisesti läsnä

• Johann Gesner (1691-1761), Göttingenin yliopiston professori– antiikkia ei tule jäljitellä, vaan sitä pitää

ymmärtää

Uushumanismi II

humanismi• antiikin jäljittely• paluu menneeseen

kulta-aikaan• pimeän keskiajan

unohtaminen• esikuvana Rooma

uushumanismi• antiikkiin ei paluuta• antiikista moraalisia

esikuvia• esikuvana Kreikka

Uushumanismi III

• 1760-luvulla myssyt valtaan– merkantilismista siirryttiin fysiokratismiin– fysiokratismi: perustuotanto, erityisesti maatalous

keskeiseksi, säästäväisyys ja yksinkertaisuus; ihanteet antiikista

– yleellisyystavaroille korkea verot

• Kustaa III:n aikana (1772-1795) yhteiskunnallinen vaikuttaminen ei ollut suotavaa– harmittomammat tutkimusaiheet suosioon

Uushumanismi IV

• Henrik Gabriel Porthan (1739-1804)• Sigfrid Porthan (1741-1798)• Matthias Calonius (1737-1817)• kielitiede, historia, taidehistoria• uudenlainen pedagoginen visio: latinan ulkoa

opettelemisesta sen luovaan käyttöön ja ymmärtämiseen

• latinalaisista teksteistä esikuvia hyveelliselle ja kohtuulliselle elämälle

Uushumanismi 1800-luvulla

• poliittinen jako Euroopassa– konservatiivinen itä (Venäjä, Itävalta, Preussi)– liberaali länsi (Ranska, Englanti, Skandinavia)

• aatteellisesti: uushumanismi ↔ romantiikka• uushumanismi: kansalliset korostukset

yhdistettynä antiikin esteettisiin ja moraalisiin arvoihin

• kurinalaisuus, selkeys, ennakoitavuus• uushumanismi ilmeni arkkitehtuurissa,

kirjallisuudessa ja kuvataiteissa

Helsingin uudelleenrakentaminen

• Venäjällä empire-uusklassinen tyyli:– rapattu tiilirakennus– värit: keltainen, vihreä, harmaa– pienet yksityiskohdat puusta kiveä matkien– pylväspääty ja päätykolmio

• Helsinki paloi 1808• → uusi asemakaava 1812:

Johan Albrekt Ehrenström (1763-1847)– keskusta rakennettiin kivestä– keisarillinen residenssi, senaatti, kuvernöörin talo,

kasarmi, luterilainen ja ortodoksikirkko vierekkäin– keskustaa hallitsee julkiset rakennukset– väljä ruutukaava; puistoalueet (paloturvallisuus)– Senaatintori keskeiseksi paikaksi

Senaatintori

• symboloi suurruhtinaskuntaa• keskeiset mahdit edustettuna: kirkko, senaatti,

yliopisto, esivalta (päävartio)• muotosymboliikkaa pylväistöissä• varsinaisena arkkitehtina Carl Ludvig Engel

– suunnitellut rakennuksia ja asemakaavoja ympäri Suomea

Klassisismi kirjallisuudessa

• Johan Ludvig Runeberg– kaunopuheisuuden dosentti (klassilliset kielet)– 1831 Helsingfors Lyceum– 1837 Porvoon gymnaasin Rooman kirjallisuuden lehtori– 1842 Porvoon gymnaasin Kreikan kirjallisuuden lehtori– runouden vaikutteet antiikista (muoto ja aatemaailma)

• Dikter (1830), Hirvenhiihtäjät (1832), Hanna (1836), Vänrikki Stoolin tarina (1848)

• kansa nöyrää, lainkuuliaista, uskollista, jumalaapelkäävää

• sivistyneistö kansan huoltaja

Valistuksen kritiikki

• valistus selitti kaiken järkiperäisesti → tieto ja usko erillään toisistaan; tunteelle ei sijaa

• David Hume:– uskontokritiikki: uskonnolliset ihmeet kyseenalaisiksi– empirismikritiikki: emme voi olla varmoja havainnoistamme;

emme tiedä varmasti, mikä on syy ja mikä seuraus, mikä substanssi ja mikä sen väliaikainen ominaisuus

• Immanuel Kant (1724-1804):– saamme tietoa vain siitä, mitä aistimme→ tietomme ulkomaailmasta, oliosta sinänsä, on rajallista

• Johann Gottlieb Fichte (1762-1814)– emme voi olla varmoja olion sinänsä olemassaolosta– maailma on se, mitä aistimme– transsendentaalinen idealismi

Romantiikka

• syntyi Saksassa reaktiona valistukselle• romantiikka ei merkinnyt rationalismista luopumista,

vaan uskosta tieteen ja järjen kaikkivoipaisuuteen• romantiikka kytkeytyi keskiluokan nousuun• pietismi ja herrnhutilaisuus valmistivat tietä romantiikalle

– henkilökohtaiseen uskonkokemukseen perustuva uskonnollisuus– pyrkimys irtautua kirkon ja valtion kontrollista

• romantiikan ydinjoukko akateemisen koulutuksen saaneet virkamiehet ja papisto– yhteiskunnan byrokratisoituminen levitti romantiikkaa ja

yleensäkin sivistystä

Turun romantiikka

• Turussa 1810-luvulla

• opiskelijoiden ja nuorten tutkijoiden heterogeeninen liike

• alkoi kansanrunouden keruusta, laajeni historian ja kielitieteen alueelle

• kaksi erilaista korostusta:– taiteellis-kirjallinen– kansallismielinen

Turun romantiikan edustajia

K.A. Gottlund A.J. Sjögren A.I. Arwidsson

•Kirjallinen suuntaus: Abraham Poppius, Reinhold von Becker, Zacharias Topelius (vanh.), Gustaf Renvall

•Kansallismielinen suuntaus: J.J. Tengström, J.G. Linsén, E.G. Ehrström